Juurihoito

Kysymyksiä ja vastauksia juurihoidosta

Juurihoidossa hampaan ydin ja juurikanava puhdistetaan ja täytetään. Tavoitteena on parantaa juurikanavaan mahdollisesti jo pesiytynyt tulehdus ja estää ytimestään vaurioitunutta hammasta tulehtumasta.

Mitä juurihoidossa tapahtuu?

Juurihoidossa elävän hampaan ytimestä ja juurikanavasta puhdistetaan verisuonet ja hermot, kuolleesta hampaasta bakteerimassa ja kohta täytetään tiiviisti kudoksille ystävällisellä guttaperkalla.

Mihin juurihoidolla pyritään?

Juurihoidon tarkoituksena on parantaa juurikanavaan mahdollisesti jo pesiytynyt tulehdus sekä estää ytimestään vaurioitunutta hammasta tulehtumasta.

Vaikka bakteerit olisivatkin jo aiheuttaneet muutoksen myös hampaan juuren kärkeä ympäröivässä luussa, riittää hampaan juurikanavan hoitaminen. Elimistön oma puolustus pitää huolen luun paranemisesta.

Jos muutos on ollut laaja, lopulliseen paranemiseen voi mennä neljäkin vuotta, mutta yleensä jo puolessa vuodessa nähdään röntgenkuvassa selvää uuden luun muodostusta ja pesäkkeen pienenemistä.

Milloin juurihoitoa tarvitaan?

Juurihoitoa tarvitaan aina, kun hampaan ydin on peruuttamattomasti tulehtunut. Yleisin syy tähän on hampaan reikiintyminen syvälle ytimeen saakka. Toinen yleinen syy on hampaiden murtumat tapaturman seurauksena.

Tietääkö juurihoidon tarpeen aina siitä, että hammasta särkee?

Ei. Vain joka viidennessä juurihoitoa vaativassa tapauksessa hammas oireilee.

Röntgenkuvalla on tärkeä merkitys taudinmäärityksessä. Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan hammaslääkärin suorittamaa tutkimusta, jossa arvioidaan hampaan ytimen vastetta ärsykkeille, mahdollista turvotusta jne.

Onko röntgenkuvassa todettu pesäke hoidettava, vaikkei se anna oireita?

Hoitamaton pesäke luussa kertoo, että juurikanavassa on bakteereja, jotka joutuvat myös verenkiertoon. Terveellä ihmisellä tästä ei välttämättä ole haittaa. Epäsuoraa näyttöä pesäkkeiden yhteydestä yleisterveyteen, kuten sydän- ja verisuonitauteihin on kuitenkin esitetty. Myös terveelle ihmiselle saattaa aiheutua pesäkkeestä vaivaa juuri silloin, kun sitä vähiten toivoisi eikä hammashoitoa ehkä ole saatavilla – vaikkapa lomamatkalla.

Kaikki hampaiston tulehduspesäkkeet ovat riski myös erilaisten tautitilojen ja lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä (keinonivelet, syöpähoidot). Aikaa juurihoidoille ei tällaisissa tapauksissa useinkaan ole.

Parasta on siis hoitaa ongelmat heti, kun ne on havaittu!

Milloin hammas kannattaa juurihoitaa?

Ehjää hampaan kruunua tai juurta on oltava jäljellä niin paljon, että se saadaan luotettavasti paikatuksi tai kruunutetuksi. Lisäksi hampaan tukikudosten on oltava terveet tai parannettavissa parodontologisella hoidolla ja hampaan siten riittävän vahvasti kiinni leukaluussa.

Jos kaikki kanavat löytyvät ja ne saadaan avatuksi ja hoidetuksi, juurihoito onnistuu noin 80-90 % tapauksista.

On muistettava, että hampaanpoisto on monessa tapauksessa mielekäs vaihtoehto ja että luonto parantaa pahatkin hammasperäiset tulehdukset poiston jälkeen ilman mitään lisätoimenpiteitä.

Onko juurihoito kivuliasta?

Elävä hammas on hoidettaessa puudutettava hyvin. Tämän jälkeen toimenpide on kivuton. Kuolleen hampaan hoidossa puudutus ei useimmiten ole tarpeen.

Milloin antibioottia?

Elävän hampaan juurihoidossa antibiooteista ei ole hyötyä. Märkivänkään hampaan hoidossa antibioottien käyttö ei ole ensisijaista, sillä antibiootit poistavat vain turvotusta, eivät paranna itse vaivaa.

Ennen juurihoidon aloitusta on tärkeätä täyttää huolellisesti esitietolomake ja mainita hammaslääkärille yleisterveyteen liittyvät seikat, sillä monet sairaudet tai hoitojen jälkitilat edellyttävät juurihoitoa tukevaa antibioottien käyttöä.

Onko juurihoito kallista?

Työ on luonteeltaan pitkäkestoista, vaatii erikoisvälineitä ja on siksi kalliimpaa kuin usein vaihtoehtona oleva hampaan poisto. Jos hammas halutaan korvata poiston jälkeen, on korvaava hoito myös hintavaa.

Miten juurihoito suoritetaan?

Tärkeää juurihoidon onnistumiselle on aseptiikka; huolehditaan, etteivät sylki ja siinä olevat bakteerit pääse hoidettavan hampaan juurikanavaan hoidon aikana tai eri käyntikertojen välillä. Tämä on yhtä tärkeää, hoidetaanpa sitten elävää tai kuollutta hammasta.

Varmin tapa suojata hammas syljeltä hoidon ajaksi on asettaa hampaan ympärille ns. Kofferdam-kumi. Tämä lisää turvallisuutta, kun hoidossa käytetyt pienet neulat ja voimakkaat lääkeaineet eivät pääse suuonteloon eivätkä nieluun.

Aseptiikan ylläpitäminen juurihoidossa

Kofferdam-kumi eristää hoidettavan hampaan suuontelosta, jolloin sylki ei pääse hoidettavaan hampaaseen, eikä lääkeaineet tai vierasesineet suuonteloon tai nieluun.

Hammas avataan paikkauksessa käytettävällä poralla, ja sen jälkeen tunkeudutaan juurikanavaneuloilla juuren kärkeen. Oikea työskentelypituus varmistetaan käyttämällä täysin kivutonta sähköistä mittaria ja röntgenkuvaa.

Kanava puhdistetaan ja muotoillaan sellaiseksi, että siihen on helppoa tehdä tiivis täyte. Jos kanavassa on ollut bakteereja, asetetaan kanavaan paikallislääkitys seuraavaan käyntiin saakka. Jos väliaikainen täyte murtuu niin, että juureen on avoyhteys, on syytä ottaa pikaisesti yhteys hoitavaan hammaslääkäriin.

Juurikanava täytetään guttaperkalla ja tiivistyspastalla. Välivaiheet ja lopputulos tarkastetaan röntgenkuvilla, joita hoidon yhteydessä otetaan yleensä neljä. Lopullinen paikkaus tai kruunutus voidaan aloittaa, kun hammas on ollut oireeton noin viikon hoidon jälkeen.

Jos juurihoitokaan ei auta?

Jos tavanomainen juurihoito ei tuota tulosta ja hampaan oireilu jatkuu tai pesäke röntgenkuvassa ei parane, voidaan tulehtunut juurenpää poistaa leikkauksella. Leikkaus suoritetaan kivuttomasti paikallispuudutuksessa.

Suun limakalvoon leikataan läppä, jonka kautta päästään hampaan kärjen kohdalle. Juuresta leikataan pois ongelmallisin 2-3 mm kärki ja usein katkaistuun juureen asetetaan paikka tiiviiksi tulpaksi. Leikkaukset onnistuvat yleensä hyvin noin 70-90 % tapauksista.